20 lokakuuta 2015

Mun pala kakkua

Laitoin maanantai-aamuna tehdyt työtunnit eteenpäin, ja näpyttelin viimeiset sähköpostit. Nyt on taas työnteko hetkeksi taakse jäänyttä elämää, ja mama life saa ottaa jälleen vallan. Oli erittäin virkistävää nähdä työkavereita, ja kokea tekevänsä jotakin tärkeää työrintamalla. Viikonlopun messuilla, hulinasta huolimatta, nautin lounaista ilman nopeita pikkusormia omalla lautasella sekä kaffepausseista, jotka kiireen keskellä kestivät ehkä vartin. Mutta viisitoista pitkää ihanaa minuuttia, se on kuulkaas pieni ikuisuus tämän maman mittapuun mukaan .

15 minuuttia ja pala kakkua, mama lves!

Nyt kun työn teosta on taas toivuttu, on kiva taas keskittyä kotijuttuihin ja uuteen tulokkaaseen. Olen se ihminen joka pistää helposti energiansa yhteen asiaan kerrallaan. Taaperokerhossa juuri viikko sitten puhuimme upeasti siitä miten vesikannuun mahtuu palloja ja pikkukiviä, jonka jälkeen kannu näyttää täydeltä. Täydestä ulkonäöstä huolimatta kannuun kuitenkin mahtuu vielä hiekkaa ja vettä. Minun pallot ovat viime viikkoina olleet aika pitkälle työpalloja, ja kodin siivous hiekkaa. Joten edessä on nyt lepäilyjen jälkeen pari tehokasta kotipäivää, ja kahteen tärkeään pikkupalloon keskittymistä. Täytyy laittaa pallot, kivet, hiekat ja vedet taas tärkeysjärjestykseen :).

Ihanaa alkuviikkoa & pitäkää "vesikannuistanne" huolta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit, ajatukset ja ideat ovat lämpimästi tervetulleita -Kiitos!